Terveydenhuollon kehittäminen on nykyään entistä useammin monitieteistä niin, että perinteisten lääketieteen, hoitotieteen ja laboratorioalojen lisäksi mukana on esimerkiksi tietojenkäsittelytieteilijöitä ja muita luonnontieteilijöitä yhteisissä teknologian hankkeissa.
Akseli Reunamo on valmistunut filosofian maisteriksi biologiasta, fysiologian ja genetiikan linjalta Turun yliopistosta 2022.
Tällä hetkellä teen jatko-opintoja Turun yliopiston teknologian tohtoriohjelmassa. Väitöskirjani käsittelee syväoppimista ja useita eri terveysdatan muotoja hyödyntävien kliinisten päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämistä. Yhdistää voidaan esimerkiksi potilastietoja ja hoitajan tai lääkärin kirjauksia. Syväoppimisella tarkoitetaan tekoälyyn perustuvia malleja, jotka koostuvat useista kerroksista matemaattisia operaatioita. Hyödynnän tutkimuksessani erityisesti luonnollisen kielen käsittelyn menetelmiä. Tutkimukseni tavoite on opettaa malli ennustamaan potilaille haitallisia tapahtumia ennen niiden toteutumista, jotta niitä voidaan ehkäistä.
Haitallisten tapahtumien ehkäiseminen ja niiden aikainen havaitseminen vähentää yksilöiden kärsimystä, lisää elämänlaatua ja auttaa hoitokulujen hallitsemisessa. Väitöskirjaani ohjaa Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta dosentti Laura-Maria Peltonen, Turun yliopiston tietotekniikan laitokselta professori Filip Ginter ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta dosentti Hans Moen.
Akseli aloitti tutkimusavustajana hoitotieteen professori Sanna Salanterän johtamassa IKITIK-ryhmässä vuonna 2020. IKITIK-ryhmä on tehnyt tutkimusta erityisesti hoitokirjauksilla. Väitöskirjan tekeminen oli luonnollinen jatkumo ja samasta ryhmästä tulevat myös kaksi kolmesta väitöskirjan ohjaajasta..
TYKS-säätiön matka-apuraha (5000 €) mahdollisti Akselin tutkijavierailun German Research Center For Artificial Intelligence (Deutsches Forschungszentrum für Künstliche Intelligenz GmbH, DFKI) -tutkimuskeskukseen, joka on maailman suurin itsenäinen tekoälyyn keskittyvä tutkimuskeskus. DFKI keskittyy tekoälyn soveltamiseen sosiaalisesti tärkeissä kohteissa, kuten esimerkiksi kliinisessä kontekstissa. Keskuksella on toimintaa yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla Saksassa. Berliinissä on Speech and Language Technology -osasto, jossa on useita kliinistä tekstiä hyödyntäviä tutkijoita.
Vierailu DFKI:ssä Berliinissä ei olisi ollut mahdollinen ilman tätä matka-apurahaa. Väitöskirjatutkijan palkka/apuraha on niin pieni, että se riittää vain tavallisiin elinkustannuksiin.
Akselin tutkimusjakso Berliinissä ajoittui touko-elokuulle 2023.
Oleskeluni suurin anti oli kansainvälisessä yhteisössä käyty keskustelu menetelmistä ja niiden soveltamisessa kliinisessä kontekstissa. Jaamme samanlaiset haasteet arkaluonteisesta datasta. Erityisen merkittäviä olivat muihin tutkijoihin luodut suhteet, jotka mahdollistavat tiedon ja osaamisen jakamisen.
Berliinin vierailu vahvisti Akselin käsitystä kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä. Uusia tutkimusvierailuja ja yhteistyötä on todennäköisesti odotettavissa. Yhteisiä haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä riittää.
Jos haluamme Suomessa pysyä tekoälyn kehityksessä mukana, meidän täytyy panostaa avoimeen tieteeseen. Tällä hetkellä suurimmat yksityiset toimijat hallitsevat tekoälyn kehitystä ja ne eivät jaa kehittämiään järjestelmiä muille. Suomen kannalta on edullista, että pystymme tulevaisuudessa tuottamaan tekoälyyn perustuvia järjestelmiä ilman yksityisiä toimijoita, jotta voimme varmistaa järjestelmien turvallisuuden, luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden. Tämä on mahdollista tekemällä kansainvälistä yhteistyötä muiden avointa tiedettä tuottavien tutkijoiden kanssa.