Uteliaisuus ajoi Jaakko Koskenniemen tekemään väitöskirjaa jo opiskeluaikana.
– Tutustuin ensimmäisen lääkiskesän kesätöissä huomattavaan eroon lisääntymisterveydessä Turussa ja Kööpenhaminassa tutkittujen lasten välillä ja tutkijoilla oli kiinnostava hypoteesi ympäristökemikaalien vaikutuksesta. Siitä aihepiiristä tein väitöskirjani ja väittelin helmikuussa 2018.
Tutkimusyhteistyö turkulaisten ja tanskalaisten kanssa johti välivuoteen lääkäriopinnoissa vuosina 2014 – 15.
– Syventävien/väitöskirjaprojektin aikana teimme pari tutkimusryhmävierailua Kööpenhaminaan ja ajattelin että olisi hauska nähdä kuinka toinen tutkimusryhmä toimii. Klinik for Vaekst og Reproduktionissa Rigshospitaletissa opin kuinka epidemiologista tutkimusta käytännössä tehdään.
Kivessyövän riskeistä lasten diabeteksen pariin
– Lastentautiopin kurssi oli erinomainen ja pidin ilmapiiristä lasten ja nuorten klinikassa, ja sieltä löytyi sitten erikoisalani. Minua vakuutti se, kuinka paljon siellä luotettiin omaan kliiniseen arvioon eikä pelkästään tutkimuslöydöksiin.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja perheiden tapaaminen motivoi vahvasti tutkimukseen.
– Noin prosentti lapsista sairastuu ja useilla tauti alkaa edelleen hengenvaarallisella ja usein tehohoitoa vaativalla happomyrkytyksellä, ketoasidoosilla. Arki sairauden kanssa vaatii perheiltä paljon ja olisi hienoa, jos nämä lapset saisivat elää ihan tavallista lapsuutta. Kliinikon ja tutkijan roolien yhdistäminen on luontevaa. Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja perheiden tapaaminen pitää tutkimustyön fokuksen asioissa, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Ne ovat myös hyvää vastapainoa toisilleen: klinikassa asiat etenevät nopeammin, mutta toisaalta työrutiinit ovat jäykempiä ja työ on vähemmän luovaa tai hallittavaa.
Tyypin 1 diabeteksen alatyyppien tutkimus ja lääkekehitys elää parhaillaan kiivasta aikaa. Horisontissa sarastaa uusia hoitoja, joiden avulla taudin puhkeamista pyritään estämään tai ainakin viivyttämään. Teplitsumabi on monoklonaalinen anti-CD3-vasta-aine, joka on juuri saanut EU-laajuisen hyväksynnän tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn yli 8-vuotiailla lapsilla, joilla on todettu diabetesautovasta-aineita ja merkkejä sokeriaineenvaihdunnan lievästä häiriöstä, mutta ei vielä insuliinihoitoista diabetesta.
– Projektimme tavoitteena on perimän variaatiota tutkimalla paljastaa tyypin 1 diabeteksen tautimekanismeja, joihin voidaan kehittää uusia hoitoja. DIPP-projekti (Turun, Tampereen ja Oulun yliopistojen ja yliopistosairaaloiden yhteisprojekti) on maailman suurin tyypin 1 diabeteksen syntymäkohorttitutkimus, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia diagnoosia edeltävässä vaiheessa ilmeneviä tautimekanismeja. Suomessa on perinteisesti ollut kansainvälisesti hyvin laadukasta tyypin 1 diabeteksen tutkimusta ja osallistumme Turussakin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, kuten TEDDY-projektiin (The Environmental Determinants of Type 1 Diabetes in the Young)
– DIPP-aineiston lisäksi tutkimusprojektimme hyötyy Helsingin yliopiston hallinnoiman tyypin 1 diabetekseen sairastuneita lapsia tutkivan Pediatrisen diabetesrekisteritutkimuksen analyyseistä. Tutkimuksemme on tarkoitus olla ensiaskel huomattavasti kattavampiiin DIPP-tutkimukseen osallistuneiden lasten karakterisointiin ja sitä kautta mahdollistaa huipputason diabetestutkimus. Toivottavasti myös uusien tyypin 1 diabeteksen lääkekohteiden kehitys jatkuu Suomessa tulevaisuudessakin.
Floridasta lisää oppia
Jaakko Koskenniemi toimi 2023-24 postdoc-tutkijana University of South Floridan Morsani Collegen Health Informatics -instituutissa, jossa koordinoidaan TEDDY-projektia.
– Halusin oppia monimutkaisempaa epidemiologiaa ja statistiikkaa, sekä tutustua paremmin tutkimuksen avainhenkilöihin. Siellä opin modernia analytiikkaa ja suurempien aineistojen hallintaa, ja erityisesti kirjoittamaan parempia artikkeleita ja apurahahakemuksia. Koin, että tekemisen vaatimustaso nousi sopivasti.
– Diabetestutkijana ärsyynnyin perinteisen epidemiologian perustavanlaatuiseen epävarmuuteen: monenlaiset näkymättömät asiat voivat johtaa hienotkin tutkimukset harhaan. Tutustuttuani tilastollisen genetiikan menetelmiin opin millaisia mahdollisuuksia tautimekanismien päättelyyn on olemassa. Ajattelin, että nämä analyysit on pakko saada DIPP-tutkimukseen, joka on maailman suurin ja kaunein tutkimus, jossa tyypin 1 diabetesta on seurattu ennen taudin puhkeamista syntymästä asti.
– Yritämme oikeasti keksiä kuinka estää tyypin 1 diabetesta puhkeamasta. Hankkeellamme on jo alustava rahoitus, jonka turvin työ on aloitettu. TYKS-säätiön hallinnoiman Marita ja Heikki Vaisteen rahaston myöntämän suurapurahan turvin voimme tutkia noin 760 tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen ja heidän verrokkiensa genomin mikrosirutekniikalla ja selvittää perimän avulla tyypin 1 diabeteksen tautimekanismeja. Tämä vaihe tekee meistä kilpailukykyisiä myös vielä suurempiin EU-apurahahakuihin ja hakemaan rahoitusta myös muista suurista ja kansainvälisesti kilpaillummista rahoituslähteistä.
Avainhenkilöitä ja esikuvia
Tutkimusprojektiin osallistuvat Tyksin lasten ja nuorten klinikasta professori Jorma Toppari, DIPP-tutkimuksen omatoimiset ja kokeneet hoitajat ja väitöskirjatutkijat Saori Itoshima, Emilia Kaiser ja Katariina Talsi. Koskenniemen tutkimusryhmällä on tiiviit yhteydet Tampereen ja Oulun DIPP-keskusten tutkijoihin ja muihin DIPP- ja TEDDY-tutkimusten kanssa työskenteleviin.
– Olen ollut onnekas ja saanut tehdä töitä monien hienojen kansainvälisten huippututkijoiden kanssa. Professori Jorma Toppari on ollut koko urani ajan mentori, johon olen heti yhteyksissä, jos olen pulassa tai onnistumisissa. Tanskasta maan siteeratuin tutkija Niels Erik Skakkebaek, Andes Juul ja Katarina Main, Floridassa ruotsalainen immunologiguru Åke Lernmark, Jeffrey Krischer, Kristian Lynch, Suomessa pitkän linjan diabetestutkijat Mikael Knip, Jorma Ilonen ja Riitta Veijola ovat esikuviani. Olen yrittänyt oppia heidän työskentelyprosesseistaan. On myös kiehtovaa nähdä millaiset luonteenpiirteet yhdistävät terävimmän kärjen huippututkijoita.
Työn vastapainona
– Viime aikoina tutkimustöitä on joutunut tekemään klinikan ohella, mikä on itselle ja varsinkin perheelle kuormittavaa. Kotona on harvoin hiljaista ja tylsää, siellä on vaimon lisäksi kolme lasta ja neljäs on tulossa syksyllä. Harrastan mahdollisuuksien mukaan urheilua ja pallopelejä, toivottavasti jatkossa enenevästi omien lasten kanssa.
Lue lisää
Diabetestutkijalle suurapuraha TYKS-säätiön Marita ja Heikki Vaisteen rahastosta
