Kliinikkotutkija tarvitsee tutkimustiloja ja tukevaa yhteisöä. Tyksin lastenklinikalla työskentelevä Kjell Helenius on saanut ratkaisevan tärkeää tukea TYKS-säätiöltä.
Keskostutkija Kjell Helenius väitteli lääketieteen tohtoriksi lokakuussa 2020. Lääkärilehti valitsi hänen väitöskirjansa vuoden parhaaksi lääkärin tekemäksi väitöskirjaksi. Valitsijat pitivät Heleniuksen työtä kansallisesti ja kansainvälisesti merkityksellisenä, erinomaisena esimerkkinä hoitokäytäntöihin vaikuttavasta tutkimustyöstä.
Lapset ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja jo opiskeluaikana olin kiinnostunut lastentaudeista. Vuonna 2010 menin Jyväskylässä kollegan suosituksesta ensimmäistä kertaa töihin lastentaudeille Keski-Suomen keskussairaalaan, ja sen jälkeen uravalinta oli selvä. Tutkijan ura alkoi Tyksissä vuonna 2012, kun osastonylilääkäri ja sittemmin professori Liisa Lehtonen ehdotti Tyksissä keskosiin liittyvää tutkimusaihetta.
Kjell Helenius
Kansainvälinen vertailututkimus
Sillä tiellä Helenius on edelleen. Palkittu väitöskirja on rekisteritutkimus, jonka syntyyn vaikutti myös Torontossa ja Lontoossa vietetyt tutkimusjaksot. Alun perin Suomen ja Ruotsin keskoshoidon vertailuna käynnistynyt tutkimus laajeni käsittämään yhteensä 11 maan keskoshoitokäytäntöjä, mukana mm. Japani, Kanada ja Iso-Britannia.
Suomi menestyi vertailuissa hyvin. Tutkimus paljasti paitsi Suomen alhaisen keskoskuolleisuuden, myös pienipainoisten eli alle 1500 grammaa painavina syntyneiden keskosten toimivan hoitokäytännön Suomessa. Riskisynnyttäjien keskittäminen yliopistosairaaloihin myötävaikuttaa siihen, että meillä on hyvät hoitotulokset – toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa. Suomessa voidaan keskittämisen takia välttää pienten keskosten riskialttiit siirtokuljetukset.
Korkeatasoinen suomalainen tutkimus
Torontossa ja myöhemmin Lontoossa Helenius sai todeta oman kokemuksensa kautta sen, että Suomella ei ole mitään hävettävää kansainvälisissä tutkimuspiireissä.
Meillä on osaavia tutkijoita ja tutkimustyömme on korkealaatuista. Oma itseluottamuskin on vahvistunut, kun olen päässyt esittelemään tutkimustuloksiamme maailmalle. Tuloksemme kiinnostavat ja saan yhteydenottoja kuuluisilta alan tutkijoilta, joiden julkaisuja olen itse lukenut. Meillä on annettavaa kansainvälisesti terveydenhoidon kehittämisessä.
TYKS-säätiön tutkimusyksikkö tärkeä
Kaikilla lääkäreillä ei ole työpaikalla työhuonetta, joten TYKS-säätiön tutkimusyksiköllä on ollut olennaisen tärkeä merkitys kolmen lapsen isän tutkimustyölle.
TYKS-säätiö on alusta asti toiminut minun intellektuellina tukikohtanani, jossa olen saanut sekä rauhallisen paikan tehdä tutkimusta, että ennen kaikkea tieteellistä ja toverillista tukea sekä vertaisilta että kokeneemmilta tutkijoilta. Tutkimustyö eteni kliinisen työn rinnalla muutaman kuukauden jaksoissa. Tutkijan on tärkeää säilyttää kosketus kliiniseen työhön, jotta ymmärtää mm. miten tieteellisten tutkimusten tuloksia pitäisi tulkita, sekä miten erilaiset tutkimusasetelmat vaikuttavat tulosten soveltuvuuteen eri populaatioissa.
Tutkimustyö on vienyt Kjell Heleniuksen mennessään, varmaankin lopullisesti.
Tällä hetkellä toimin neonatologina Tyksissä. Tulen jatkamaan tieteellistä uraa kliinisen työn ohessa, ja toivottavasti saan tulevaisuudessa toimia sekä väitöskirjaohjaajana että kliinisenä opettajana. Jatkan rekisteritutkimusta, mutta pääpaino siirtyy lyhytaikaisennusteesta pitkäaikaisennusteeseen aina aikuisikään saakka. Aion myös ylläpitää tutkimusyhteistyötä kansainvälisen verkostoni kautta.
Kjell Helenius, s. 1982
- LL 2009, LT 2020 TY, dosentti 2022
- Lastentautien erikoislääkäri 2017
- Neonatologian erityispätevyys 2021
- Elämänohje: Tee se kunnolla, tai tee se uudestaan.