Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen perustaja ja johtaja André Sourander on lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ansioitunut ja monipuolinen tutkija

Lastenpsykiatrian professori André Souranderin tutkimuksista on kasvanut Turussa toimiva 55 tutkijan Lastenpsykiatrian tutkimusyksikkö, joka on kehittänyt mm. tutkimuksella vaikuttaviksi osoitettuja digitaalisia palveluja lasten ja vanhempien tueksi. Niiden avulla voidaan katkaista lasten oireilun kehittyminen nuoruuden ja aikuisiän mielenterveysongelmiksi.

Souranderin tutkimusteemoja ovat mm. mielenterveysongelmien psykososiaaliset ja biologiset riskitekijät, lasten ja nuorten hyvinvointi, terveyskäyttäytyminen sekä niiden muutokset aikuisiän hyvinvointia ennustavana tekijänä. Lasten ja nuorten mielenterveystaidot sekä perhekeskeisten, digiavusteisten, varhaisvaiheen hoito-ohjelmien kehittäminen riskiryhmille on ollut uudentyyppinen tutkimustietoa käytäntöön soveltanut avaus, josta on saatu hyviä tuloksia.

Professori Sourander on johtanut useita mielenterveysongelmien syntymekanismeja, varhaistunnistusta ja ennaltaehkäisyä edistäviä epidemiologisia tutkimushankkeita ja selvittänyt pitkäjänteisellä tutkimustyöllään kansanterveydellisesti merkittävien psykiatristen häiriöiden syntymekanismeja ja kehityskulkuja.

Mielenterveyden ongelmien juuret usein lapsuudessa

Aikuisiän keskeisten psykiatrisen ongelmien alkuvaihe on usein lapsuudessa tai sikiökaudella.  Tutkimus on osoittanut, että hoitamaton lapsuusiän käytöshäiriö ja siihen liittyvät oireet kuten vaikea-asteinen kiusaaminen, uhmakkuus ja ärtyisyys ovat lähes kaikkien psykiatristen häiriöiden (erityisesti päihdeongelmat, masennus, psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja persoonallisuushäiriöt) merkittäviä riskitekijöitä. Huonon elämänhallinnan, tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön varhaisen aloittamisen, ylipainon, rikollisuuden, itsemurhayritysten ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijät ovat myös koholla. Tulokset kävivät ilmi Souranderin johtaman ryhmän tutkimuksesta, jossa seurattiin valtakunnallisesti vuonna 1981 syntyneiden 6000 lapsen elämää 8-vuotiaasta 41 vuoden ikään.

Kierre katkaistavissa varhaisella digitaalisella tuella

Souranderin johdolla on ryhdytty kehittämään ennaltaehkäisyn ja varhaisen digitaalisen hoidon mallia niihin mielenterveyden ja psykososiaalisiin ongelmiin, jotka hänen tutkimusryhmänsä on tunnistanut kansanterveydellisesti keskeisiksi.

Hoito kohdistetaan kehityksellisesti tärkeisiin siirtymävaiheisiin raskausajasta nuoren itsenäistymiseen saakka. Tutkimusprosessien aikana on kehitetty toimintamalleja riskiryhmien tunnistamiseksi terveydenhuollossa ja kouluissa. Osa tutkimuksessa kehitetyistä toimintamalleista on edennyt vaiheeseen, jossa mallia tutkitaan osana perusterveydenhuollon kliinisiä käytäntöjä. Souranderin tutkimusryhmät ovat hyödyntäneet ennakkoluulottomasti digitaalisia menetelmiä interventio-ohjelmien toteutuksessa.

Voimaperheissä vahvistetaan vanhemmuuden taitoja lasten parhaaksi

Souranderin johtama ryhmä on kehittänyt lasten käytösongelmien varhaiseen hoitoon Voimaperheet-toimintamallin. Siinä yhdistyvät väestötason seulonta lastenneuvolassa ja riskiryhmille digitaalisessa hoitoympäristössä netin ja puhelimen välityksellä tarjottu vanhempainohjaus.

Ohjelman vaikuttavuutta on tutkittu satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimuksella (RCT). Tulokset osoittivat, että lapsen käytös- ja ADHD-oireet, ahdistuneisuus ja uniongelmat vähenivät hoitoa saaneessa ryhmässä merkittävästi enemmän kuin vertailuryhmissä ja vanhemmuuden taidot paranivat. Palvelujen käyttö oli hoitoa saaneessa ryhmässä merkittävästi vähäisempää kuin vertailuryhmissä. Tulokset säilyivät kahden vuoden seurannassa.

Voimaperheet-toimintamallia on levitetty vuodesta 2015 alkaen eri puolille Suomea. Noin 550 terveydenhoitajaa on koulutettu hyödyntämään mallia nelivuotisneuvolan vastaanotolla. Noin 50 000 suomalaislasta on seulottu ja noin 3000 perhettä on osallistunut vanhempainohjausohjelmaan, joka toteutetaan keskitetysti Lastenpsykiatrian tutkimusyksiköstä.

Suomessa lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta arvioiva Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön, Itlan tieteellinen Kasvun tuki -tietolähde on luokitellut Voimaperheet vahvan tutkimusnäytön menetelmäksi ja suosittelee sen levittämistä Suomessa. Vahvoja menetelmiä on Suomessa käytössä viisi. Niihin kuuluvien Ihmeelliset vuodet -ryhmäohjausmenetelmän kotipesän Itla siirsi vuonna 2019 Lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen.

Ahdistuneista lapsista jopa kahdeksan kymmenestä jää ilman hoitoa

Ahdistuneisuus on yleisin kouluikäisten lasten mielenterveysongelma. Arviolta 6‒18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii merkittävästä ahdistuneisuudesta, mutta jopa 80 prosenttia lapsista jää ilman hoitoa. Souranderin tutkimusryhmä on kehittänyt lasten ahdistuksen hoitoon digitaalisessa ympäristössä toimintamallin, josta on toteutettu RCT-tutkimus, ja kahden vuoden seuranta valmistuu vuoden lopussa.

Tutkimuksessa on seulottu eri puolilla Suomea 27 400 lasta peruskoulun 4.–6 luokilta ja lähes 500 perhettä on saanut 11-viikkoisen valmennusohjelman tai vertailuryhmän digitaalisen tietopaketin. Sourander johtaa myös laajaa raskaudenaikaisen masennuksen interventiotutkimusta sekä ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoille kehitettyä mielenterveystaitojen opiskeluohjelman tutkimusta.

Muita hankkeita:

Euraasialainen EACMHS-tutkijaverkosto kehittää Souranderin johdolla   universaalia, täysin digitaalista vanhemmuusohjelmaa. Tutkijaverkoston yhteistyönä on aiemmin toteutettu merkittävä epidemiologinen tutkimus lasten mielenterveyden ongelmista. Tutkimukseen osallistui noin 40 000 iältään 13–16-vuotiasta lasta viidestätoista Euroopan ja Aasian maasta.

Sourander on tehnyt uraauurtavaa perinataaliepidemiologian tutkimusyhteistyötä, johon on myönnetty useita merkittäviä kansanvälisiä tutkimusrahoituksia (viisi NIH:n RO1- ja kaksi Centre of Excellence-rahoitukset). Tutkimusten päämääränä on ollut selvittää raskausajan ja varhaislapsuuden kehityksen yhteyttä keskeisiin myöhempiin häiriöihin kuten skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, autismiin, Touretten oireyhtymään, ADHD:hen, masennukseen ja ahdistukseen.

Tutkimukset ovat laajoja tapaus-verrokkitutkimuksia. Masennuskohortissa on noin 37 700 masentunutta jälkeläistä ja 149 000 verrokkia ja käytöshäiriökohortissa yli 14 000 tapausta ja lähes 55 000 verrokkia. Tutkimuksessa hyödynnetään Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankkia, joka koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista ja säilytetyistä näytteistä. Tietoja on yhdistetty suomalaisiin rekisteritietoihin tapaus–kontrolliasetelmassa ja selvitetty muun muassa raskaudenaikaisten tulehdustekijöiden, ympäristömyrkkyjen, tupakan metaboliittien, D-vitamiinin ja eri hormonien yhteyttä jälkeläisen neuropsykiatrisiin sairauksiin.

Lisäksi Souranderin johtamassa, laajassa Centre of Excellence -rahoitteisessa väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa on pystytty osoittamaan, että äidin raskaudenaikainen SSRI-lääkkeiden käyttö lisäsi merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna lapsiin, joiden äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Souranderin perustama ja johtama Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus toimii Turun yliopistossa ja Tyksissä. Se on nimetty Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin huippuosaamisyksiköksi vuosina 2019 ja 2020.  Keskus on kasvanut kymmenessä vuodessa 55 työntekijän yhteisöksi, johon kuuluu tutkijoita, väitöskirjan tekijöitä, tilastotieteilijöitä, tutkimushoitajia, perhevalmentajia, tutkimuskoordinaattoreita ja muuta hallintohenkilökuntaa. Lisäksi keskuksessa työskentelee omalla rahoituksella 15 tutkijaa. Koko tutkimuskeskus toimii ulkopuolisen rahoituksen turvin.

Keskus on osa Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan INVEST-tutkimusyhteenliittymää, joka on yksi kuudesta Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaivasta ja ainoa lippulaiva Turun yliopistossa. Ohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta, jolla on yhteiskunnallisesti laaja vaikuttavuus. Souranderin johtama INVEST lastenpsykiatria kehittää, arvioi ja implementoi varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä digitaalisia ohjelmia.

Tutkimusyksikköön on sijoitettu myös Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Turun yliopistolle lahjoittama 3-vuotinen implementaatioprofessuuri, joka on toinen alan kahdesta professuurista Suomessa. Poikkeuksellinen implementaatiotutkimus luo käytännön perustaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tutkimuskeskus tuottaa tieteellistä tietoa lastenpsykiatrian alalta, toimii erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa ja tukee osaltaan palvelujärjestelmän kehittämistä sekä lääketieteen opetusta.

Lisätietoja:
Professori André Sourander, sposti: andsou (at) utu.fi, puh. 050 365 3447.