Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Niina Viitaharjun syventävien opintojen aihe vastasyntyneen hapenpuutteesta laajeni väitöskirjaprojektiksi. Vuodesta 2023 hän on ollut mukana Turun kliinisessä tutkijaohjelmassa. Näillä näkymin LL-tutkinto ja väitöskirjan osatyöt valmistuvat kevät-kesällä 2026 ja sen jälkeen on vuorossa väitöskirjan viimeistely.
Lapset kiinnostivat aiheena jo opintojen alussa ja syventävien opintojen eli syvärien aihe löytyi dosentti Vilhelmiina Parikan tutkimusryhmästä, joka selvittää vastasyntyneen hypoksis-iskeemisen aivovaurion syntymekanismeja. Tutkimuksessa hyödynnetään prekliinisten mallien lisäksi kliinisiä tutkimusasetelmia.
Tapasin ohjaajani Vilhelmiinan jo ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Hänen tutkimusaiheensa vaikutti heti tosi mielenkiintoiselta ja merkittävältä. Lisäksi tuntui, että Vilhelmiina on sellainen ohjaaja, jonka kanssa haluan tehdä yhteistyötä. Vaikka alkuun puhuttiin vain syväriprojektista, molemmilla oli heti mielessä, että tästä projektista voisi jatkaa myös väitöskirjaa.
Väitöskirjani toinen ohjaaja on Kjell Helenius. Varsinainen tutkimusryhmämme on siis aika pieni. Minulle isoin merkitys on se, että on ammattitaitoiset ja kokeneet ohjaajat, jotka ovat aktiivisia ja aina tukenani. Yhteistyö toimii hyvin ja ilmapiiri porukassamme on rento ja avoin. Tutkimusryhmän kanssa suunnittelemme ja toteutamme konferenssimatkat yhdessä. Ohjaajillani on myös muita väitöskirjatutkijoita, jotka tutkivat samaa aihepiiriä hieman eri näkökulmista. Pidämme useamman kerran vuodessa koko työryhmän yhteisiä tapaamisia, joissa kokoonnumme isommalla porukalla ja aina yksi tutkija kerrallaan saa esitellä omaa projektiaan. Näissä tapaamisissa pääsee harjoittelemaan esiintymistä ja lisäksi oppii tutkimusaiheesta entistä laajemmin.
Lasten terveyteen ja kehitykseen on tärkeää panostaa, koska lapset ovat tämän maailman tulevaisuus ja lapsilla on hyvä paranemispotentiaali.
Syntymänaikaisella hapenpuutteella eli syntymäasfyksialla voi olla todella vakavat seuraukset lapselle, koska se voi johtaa vakavaan vammautumiseen tai jopa kuolemaan. Tällä hetkellä viilennyshoito on ainoa kliinisessä käytössä oleva hoitomuoto ja asfyksialasten kehitystä ei osata vielä kovin hyvin ennustaa. On tärkeää tutkia tätä aihetta, jotta tulevaisuudessa osataan paremmin ennustaa, mitä näille lapsille kuuluu myöhemmin elämässä ja miten hoitoa voitaisiin entisestään parantaa, jotta ennustetta voitaisiin parantaa.
Niinan väitöskirjassa on sekä paikallinen että valtakunnallinen taso.
Paikallisessa aineistossa keräsin vuosina 2010-2022 Tyksissä hoidetuilta asfyksialapsilta syntymätiedot, viiden ensimmäisen päivän kaikki laboratorioarvot sekä kaikki diagnoosit vuoteen 2024 asti. Valtakunnallisessa aineistossa on vuodesta 1987 vuodesta lähtien kaikki Suomessa syntyneet asfyksialapset ja jokaiselle lapselle kaksi verrokkia. Tässä aineistossa perehdymme mm. syntymäasfyksian esiintyvyyteen ja ennusteeseen.
Olemme nyt aika hyvässä pisteessä, koska sekä paikallinen että valtakunnallinen aineisto on kerätty ja kahden ensimmäisen osatyön analyysit loppusuoralla. Suunnitelmissani on vuoden sisällä saada kirjoitettua kaksi artikkelia paikallisesta aineistosta ja sitten siirryn käsittelemään valtakunnallista aineistoa. Tavoitteena olisi saada viimeinen osatyö valmiiksi suunnilleen samoihin aikoihin, kun valmistun lääketieteen lisensiaatiksi eli kevät-kesällä 2026. Valmistumisen jälkeen kesällä ja syksyllä vuorossa on väitöskirjan yhteenvedon kirjoittaminen.
Tutkari on tärkeä tukikohta
Voin käydä TYKS-säätiön tutkarin tiloissa Sirkkalankadulla tekemässä töitä, koska siellä voi paremmin keskityttyä ja työt tulevat tehtyä tehokkaasti. On myös tärkeää, että oman pienen kannettavan sijasta pääsee työskentelemään pöytätietokoneella, jossa on kaksi näyttöä. Tutkarilla on melkein aina myös joku kokeneempi kollega, keneltä voi pyytää apua tarvittaessa. Kurssien aikana teen tutkimustöitä yleensä 2-4 tuntia kerralla, loma-aikoina tietysti pidempiä päiviä, kiitos Tyks-säätiön rahoituksen.
Väitöskirjan edistäminen lääkäriopintojen rinnalla vaatii suunnittelua ja keskittymistä. Päivät ovat keskenään hyvin erilaisia.
Lääkisopinnot vievät paljon aikaa ja koko ajan on joku kurssi menossa. Pyrin suunnittelemaan etukäteen pätkiä, jolloin ehdin enemmän keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Aiemmin tuli yritettyä opiskelua ja tutkimusta koko ajan rinnakkain, mutta nyt olen muistanut panostaa myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Opiskelu ja tutkimus sujuvat tehokkaammin, jos vireystila on hyvä. Pidän todella tärkeänä tasapainon löytämistä arkeen. Minulla on noin 15 vuoden kilpaurheilutausta taitoluistelussa ja lääkiksen alussa tuntui, ettei urheiluun ollut aikaa eikä jaksamista. Viimeisen vuoden aikana olen järjestänyt taas kunnolla aikaa urheilulle ja muillekin harrastuksille. Olen opetellut sellaisen rytmin, että koulu- ja tutkimushommien pitää olla noin klo 17 mennessä tehty. Harrastan tällä hetkellä crossfitiä melko aktiivisesti eli joka ilta käyn salilla treenailemassa pari tuntia työpäivän jälkeen. Yhden päivän viikossa pidän kaikesta lääketieteeseen liittyvästä vapaata ja silloin panostan harrastuksiin ja läheisiin ihmisiin.
Kannustan kaikkia muitakin nuoria tutkijoita rohkeasti etsimään väitöskirjaprojektia aikaisessa vaiheessa, jos sellainen vain kiinnostaa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että etsii sellaisen tiimin, missä on hyvä olla ja löytyy joustoa sekä luottamusta puolin ja toisin. Hyvässä tiimissä väitöskirjan tekeminen on hauskaa ja jää myös vapaa-aikaa. Tulevaisuuden urasuunnitelmat ovat tässä vaiheessa vielä aika auki, mutta juuri nyt haaveilen työskentelystä lasten kanssa joko lastentaudeilla tai lastenkirurgialla.