”Meillä Suomessa iäkkäiden hoitoon panostetaan kansallisesti hävettävän vähän. Iäkkäät jätetään oman onnensa nojaan ajaessamme vanhuspalveluita alas ja hoidon kriteereitä tiukemmalle”, sanoo TtM Noora Narsakka, joka omassa hoitotyön väitöskirjassaan selvittää kuinka ympärivuorokautisessa hoidossa voidaan lisätä iäkkäille itselleen tärkeää ja kansantaloudellisesti kannattavaa fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista.
TtM Noora Narsakka, 36, on sairaanhoitajatutkintonsa jälkeen suorittanut maisteritutkinnon Esbjergissä, Tanskassa kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa. Ennen maisterintutkintoaan hän työskenteli kotihoidossa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa.
Tällä hetkellä teen päätoimisesti väitöskirjaa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkin iäkkäiden fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen edistämistä ympärivuorokautisen hoidon ympäristötekijöiden avulla. Työni on osallistuvaa tutkimusta, eli ratkaisuja liikkumisen edistämiseen etsitään ja toteutetaan yhdessä ikääntyneiden, heidän omaistensa ja hoitohenkilökunnan kanssa. Osallistuvan tutkimuksen koen tärkeäksi, koska kokemukseni käytännöstä oli, ettei sidosryhmien osaamista ja kokemuksia hyödynnetä tarpeeksi toiminnan kehittämisessä. Tutkimusta on luonnollisesti tehtävä iäkkäiden kanssa, joiden elämään tutkittava aihe liittyy. Osallistuva tutkimus tarjoaa myös henkilökunnalle tilaisuuden kehittää omaa ja organisaationsa toimintaa.
Väitöskirjaohjaajiani ovat professori (ma.) Minna Stolt ja professori Riitta Suhonen hoitotieteen laitokselta. Lisäksi minulla on ulkomainen mentori, Barbara Groot, Vrije Universiteit Amsterdamista, Hollannista, jolla on osaamista erityisesti ikääntyneiden kanssa tehtävästä osallistuvasta tutkimuksesta. Kokeneempien tuki ja ohjaus ovat välttämättömiä, vaikka väitöskirjatyö onkin hyvin itsenäistä työtä. Tutkimuksessani mukana on lisäksi ollut joitakin opiskelijoita sekä palkattuna tutkimusavustaja, jonka kanssa olen tehnyt muun muassa osan kenttätyöstä.
Viimeisin väitöskirjani osaprojekti oli toimintatutkimus, jossa tavoitellaan pysyvää muutosta tutkittavaan asiaan: Ikääntyneiden liikkumisen lisääntymistä ympärivuorokautisessa hoidossa ja tutkitaan tätä muutosprosessia. Ilman kehittämiseen kanssatutkijoina osallistuneita ikääntyneitä, heidän omaisiaan ja hoitohenkilökuntaa tutkimus ei olisi ollut mahdollinen.
Osa ikääntyneistä henkilöistä tarvitsee elämänsä viimeisinä vuosina ympärivuorokautista hoitoa.
Hoito tapahtuu perinteisesti suljetuissa yksiköissä, joissa arki on valitettavan usein passiivista ja virikkeetöntä. Ikääntyneitä tulisi kuitenkin toimintakykynsä mukaan tukea elämään mahdollisimman aktiivista ja virikkeellistä elämää. Tällä on merkitystä yksilön hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnallisesti esimerkiksi hoitoon liittyvien kustannusten vuoksi. Liikkumattomuus heikentää toimintakykyä edelleen ja kasvattaa hoidontarvetta.
Ympäristön avulla voidaan hyvin pienilläkin kustannuksilla tukea aktiivisuutta edistäviä ratkaisuita, mitä ei ole toistaiseksi juurikaan huomioitu hoitoyksiköissä. Esim. fyysiseen ympäristöön voitaisiin tuottaa enemmän aktivoivia virikkeellisiä elementtejä esteettömän ympäristön lisäksi. Toki fyysisen ympäristön tekijöiden huomioiminen ympärivuorokautisessa hoidossa ei yksistään riitä liikkumisen mahdollistamiseksi, sillä suuri osa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvista tarvitsee liikkuakseen fyysistä tukea tai ohjausta. Tärkeää onkin ikääntyvien kanssa työskentelevien toiminnan lisäksi myös organisaatioiden politiikat, arvot ja normit.
Väitöskirjatutkijan työ on vaihtelevaa riippuen tutkimuksen vaiheesta ja muiden työhön kuuluvien tehtävien aikatauluista.
Toimintatutkimuksessa vietin yhden vuoden aikana huomattavan paljon aikaa kentällä, eli tutkimukseen osallistuneessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Välillä opetan perustutkinto-opiskelijoita hoitotieteen laitoksella. Suurin osa työajasta kuitenkin kuluu itsenäisen työn ääressä tietokoneella. Teen suurimmaksi osaksi etätöitä. Ajoittaiset kokoukset ja muut tapaamiset, sekä perustutkinto-opiskelijoiden ohjaaminen etänä tai paikan päällä hoitotieteen laitoksella kuuluvat myös työhön.
Väitöskirjastani on valmiina neljä osatutkimusta ja tällä hetkellä kirjoitan yhteenvetoa. Väittelen vuonna 2025. Vanhuspalveluiden maine on paljon huonompi kuin sen tulisi olla, sillä keskustelu on mediassa paljolti negatiivista. Työ ikääntyneiden palveluissa on antoisaa ja palkitsevaa ja siellä työskentelee työssään menestyviä ammattilaisia. Toivon voivani omalla työlläni tutkijana olla kehittämässä paremmaksi niin ikääntyneiden saamaa hoitoa kuin siellä nyt ja tulevaisuudessa työskentelevien ammattilaisten motivaatiota ja innostusta tähän työhön.
TYKS-säätiön rahoituksella (3 000 €) oli huomattava merkitys toimintatutkimukselle. Sen avulla pystyimme lisäämään ympäristöön aktivoivia elementtejä. Lisäksi rahoituksella katettiin aineistonkeruun kuluja, kuten aktiivisuutta mittaavien laitteiden vuokrat. Ilman tätä rahoitusta projektin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.