TUKEA TUTKIMUKSELLE JA TULEVAISUUDELLE – TYKS-SÄÄTIÖ 25 VUOTTA
TYKS-säätiö perustettiin syksyllä 1999 ja vuosi 2025 on sen 25. varsinainen toimintavuosi. Juhlavuottaan säätiö viettää perustehtäväänsä täyttäen – jakamalla apurahoja Turun seudun lääketieteen ja terveystieteiden tutkijoille ja ylläpitämällä Sirkkalankadulla tutkimusyksikköä, joka tarjoaa työskentelytilat kahdeksalletoista tutkijalle.
Säätiö julkaisee vuoden aikana historiikkinsa ja juhlistaa merkkivuottaan gaalan merkeissä marraskuussa.
Säätiö on toiminta-aikanaan koonnut merkittävän sijoitusomaisuuden, jonka tuoton turvin se voi osaltaan tukea varsinkin uransa alussa olevien tutkijoiden työtä. Vuosien aikana säätiötä tukeneet lahjoittajat ovat meille tärkeitä. Tarvitsemme silti tukijoita edelleen, sanoo TYKS-säätiön toiminnanjohtaja, lastentautien erikoislääkäri Minna Lukkarinen.
Juhlavuoden apurahat
TYKS-säätiö tukee laaja-alaisesti lääke-, hoito- ja terveystieteiden tutkimuksia, jotka hyödyttävät diagnostiikkaa ja potilashoidon kehittämistä.
Apurahoja haki tässä jaossa yhteensä 247 tutkijaa. Tukea myönnettiin 35 lääketieteen ja 12 hoito- ja terveystieteen tutkijalle työskentelyyn sekä 32 tutkijalle matka-apurahana. Pääosa tuetuista on väitöskirjatutkijoita eli uransa alussa olevia tutkijoita.
Seuraavassa kolme esimerkkiä vuonna 2025 tuetuista väitöstutkimuksista:
HLL Juuso Arkkila: Hammashoitopelon yhteys temperamenttiin ja persoonallisuuteen FinnBrain- ja Pohjois-Suomen 1966 ja 1986 kohorteissa (Hammaslääketiede, 5 000 €)
Suomalaisista kolmasosa kärsii jonkinasteisesta ja lähes joka kymmenes voimakkaasta hammashoitopelosta. Hammashoitopelko on siis hyvin yleistä. Tutkimus syventyy aiemmin kartoittamattomaan aiheeseen temperamentin ja persoonallisuuden välisestä yhteydestä hammashoitopelkoon aikuisväestössä suurilla väestöaineistoilla. Tavoitteena on pelon tekijöiden tunnistamisen lisäksi tutkia voimakkaasta hammashoitopelosta kärsivien käyttäytymispsykologisia piirteitä ja syventää tutkimustietoa psykologisten häiriöiden, kuten yleistyneen ahdistuneisuuden ja masennuksen yhteydestä pelkoon.
Tutkimuksen ohjaajina toimivat sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti ja dosentti Vesa Pohjola. Tutkimus tehdään Turun yliopistossa.
LL Konsta Kuusento: Hiuskortisolin muutokset eläköityessä (Geriatria, 3000 €)
Eläköitymisen muutoksia on tähän mennessä mitattu subjektiivisin mittarein, kuten haastatteluiden ja kyselykaavakkeiden avulla. Objektiivisempia mittareita on käytetty vain rajatusti. Tavoitteenamme on mitata elimistön stressihormonin, kortisolin, muutoksia hiusnäytteissä eläkkeelle siirtyessä pitkittäisessä asetelmassa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, liittyvätkö työn stressitekijät, kuten vuorotyö, hiuskortisolin muutoksiin.
Väitöskirja on osa Finnish Retirement and Aging study -tutkimusta. FIREA on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä ja sen jälkeen. Ohjaajana toimii kansanterveystieteen professori Sari Stenholm, joka on myös FIREA:n päätutkija.
Psykologi Maija Juntunen: Suomeen 2000-luvulla adoptoitujen lasten kognitiivinen ja akateeminen suoriutuminen sekä psykososiaalinen kehitys kahdeksan vuoden iässä (Psykologia, 3000 €)
”Teen väitöskirjaa ohjaajani dosentti Helena Lapinleimun perustamassa FinAdo-2 tutkimusprojektissa, jossa selvitetään 150:n Suomeen 2000-luvulla kansainvälisesti adoptoidun lasten terveyttä, hyvinvointia, kehitystä ja sopeutumista. Väitöskirjani osatutkimuksissa selvitetään toisella luokka-asteella olevien adoptiolasten kognitiivista suoriutumista, oppimista ja psykososiaalista hyvinvointia, sekä näihin vaikuttavia riski- ja suojaavia tekijöitä. Riskitekijöiden osalta on mielenkiintoista selvittää, vaikuttavatko esimerkiksi lapsen synnyinmaassa vallinneet varhaiset kasvuolosuhteet, kuten laitos- tai perhesijoitus tai sijoituspaikkojen lukumäärä adoptiolapsen kognitiiviseen tai psyykkiseen hyvinvointiin kouluiässä. Myös adoptiolapsen fyysinen terveys adoptiovaiheessa, sekä adoptiolapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja sen laadussa tapahtuvat muutokset adoption jälkeen voivat ennakoida lapsen kognitiivista ja psyykkistä hyvinvointia kouluiässä.
Tutkimuksen perusteella voimme havaita adoptiolasten mahdolliset tuen tarpeet aiempaa oikea-aikaisemmin ja tarjota apua ajoissa. Voimme palvella kliinisessä työssä toimivia neuropsykologeja ja psykologeja antamalla myös suosituksia adoptiolasten kehityksellisten ja psykososiaalisen kehityksen seulamenetelmistä, sekä neuropsykologisen tutkimuksen muista menetelmistä ja ajankohdista.”
TYKS-säätiö tiedottaa kotisivuillaan aiemmin rahoitusta saaneiden tutkimusten etenemisestä tutkijatarinoina. Säätiön kotisivuilta löytyvät muun muassa vuonna 2024 apurahoja saaneiden FT Taru Garthwaiten, TtM Noora Narsakan ja LK Niina Viitaharjun kertomukset saamansa apurahan merkityksestä.
LISÄTIETOJA
Toiminnanjohtaja Minna Lukkarinen, sposti: minna.lukkarinen (at) utu.fi ja puh. 040 701 7876