Turun yliopistollisen keskussairaalan koulutus- ja tutkimussäätiö.
Yleishyödyllinen säätiö tukee, edistää ja ylläpitää kliinisen lääketieteen sekä muun korkeakoulutasoisen terveystieteen tutkimusta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.
Apurahat
Säätiö jakaa sekä tutkimus- että matka-apurahoja. Tarkemmat tiedot hausta Ajankohtaista-sivulla.
Apurahojen hakuaika on vuosittain lokakuussa. Apurahat jaetaan joulukuussa.
Säätiö ei myönnä apurahaa kahtena peräkkäisenä vuonna samalle hakijalle.
TYKS-säätiö jakaa apurahoja yhdessä Anne ja Rauno Puolimatkan säätiön kanssa.
Apurahatilaisuuden kuvat: Pasi Leino
Tutkimusyksikkö
TYKS-säätiön tutkimuskeskus
Sirkkalankatu 4, Turku
TYKS-säätiö ylläpitää kliinistä tutkimusyksikköä tarjoten tilat ja työvälineet yksikön tiloissa työskenteleville tutkijoille. Tällä hetkellä tilat ovat TYKSin välittömässä läheisyydessä osoitteessa Sirkkalankatu 4, yksikössä on 19 tutkijan työpistettä.
Tutkimusyksikön johtaja, professori Olli Ruuskanen
Puh. 040 748 6250
Tutustu tutkimusyksikön henkilötarinoihin:
Lauri Ivaska
Tutkimus kiinnostaa aloittelijaa
Lauri Ivaska valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 2009. Valmistumisen jälkeen Lauri on tehnyt pääasiassa lääkärintöitä mm. Mynämäen ja Paimion terveyskeskuksissa, Tyksin yhteispäivystyksessä sekä Keski-Suomen keskussairaalan anestesiologian ja lastentautien yksiköissä.
Lauri Ivaska teki väitöskirjan Tyksissä infektiotautiopin professorin Ville Peltolan ohjauksessa. Tutkimusprojektin käytännönläheisyys ja aihepiiri innostivat Lauria. Väitöskirja käsitteli eri tapoja erottaa lasten virus- ja bakteeri-infektiot toisistaan.
”Lasten kuumetautien aiheuttajan ja taudin vakavuuden arviointi kuuluu lääkärin jokapäiväiseen työhön kaikissa päivystyspisteissä, joissa lapsia hoidetaan. Lääkärin
tärkeimmät työkalut tässä ovat potilaan taustan ja sairauden kulun kartoitus sekä lapsen vointi ja löydökset tutkimustilanteessa. Tietyillä laboratoriotutkimuksilla tätä ”tilannekuvaa” voidaan tarvittaessa edelleen tarkentaa.”
Ivaska koki mahdollisuuden työskentelyyn TYKS-säätiön tiloissa erittäin tervetulleeksi tueksi nuorelle tutkijalle.
”Mahdollisuus omaan työpisteeseen tutkijakuukausien aikana on ollut tärkeää. Olen pystynyt keskittämään kaiken tutkimustyöhön tarvitsemani materiaalin yhteen paikkaan ja
työskentelemään ilman häiriötekijöitä. Tutkimukseni on luonteeltaan kliinistä, eikä tutkimusryhmällämme ole omia tiloja kuten laboratorioita tai toimistoja.
TYKS-säätiön tarjoama tuki on tässä suhteessa korvaamatonta – todellista nuorten tutkijoiden täsmätukea.”
TYKS-säätiö tuki Lauri Ivaskan opintomatkaa Kanadaan.
Paula Tähtinen
Lasten korvatulehduksiin luotettavampaa hoitoa
Paula Tähtisen väitöskirja lasten korvatulehdusten antibioottihoidosta tarkastettiin Turun yliopistossa 2012.
Näin hän pohti väitöskirjatyöntekijän työtiloja väitöskirjan viimeistelyvaiheessa:
”Teen parhaillaan väitöskirjaani lastenklinikalla lasten korvatulehduksia käsittelevässä tutkimusprojektissa. Klinikka ei voi tarjota jatko-opiskelijoille työtiloja, joten siksi säätiön tiloissa oleva työpiste, jossa on oma työpöytä, tietokone ja tilaa tavaroille on valtavan suuri käytännön apu arjessa. Hyvä sijainti auttaa asiaa ja tänne on hyvä vetäytyä kirjoittamaan ja hoitamaan kirjeenvaihtoa”, kuvaa Paula Tähtinen, jonka väitöskirjan yksi osatyö julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicinessä tammikuussa 2011.
Tähtisellä on kotona kaksi pientä lasta, joten äidin tutkimustyön etenemiseksi mahdollisuus siirtyä tekemään tutkimus- ja kirjoitustyötä muualle on tärkeä.
”Ennen lapsia tein töitä kotona, mutta nyt se ei enää ole mahdollista. Olen tutkimusyksikössä vaihtelevasti oman aikatauluni mukaan ja juuri mahdollisuus käyttää tilaa silloin kun siihen on tarvetta, on erinomainen. Ihmiset käyvät täällä omien tarpeidensa mukaan.”
Paula Tähtinen tietää, että väitöskirjatutkijan palkka kootaan useista pienistä puroista, siksi mm. säätiöiden tarjoama rahoitus tulee erinomaiseen tarpeeseen. Palkan lisäksi tarvitaan kuitenkin myös fyysinen tila, jossa tutkimusta tehdään. Pikkunorsu-tutkimus, millä nimellä korvatulehdustutkimus siihen osallistuneiden perheiden keskuudessa tunnetaan, tarjoaa Tähtiselle ja usealle muulle lastentautien tutkijalle selvitettävää vielä vuosiksi eteenpäin. Tutkimuksen tuloksena lasten korvatulehdusten hoito voidaan jatkossa perustaa vankalle pohjalle.
Väiteltyään Paula Tähtinen jatkoi tutkimustyötään Bostonissa.
”Työskentelen post doc -tutkijana Boston Universityssa ja Harvard School of Public Healthissa kaksi vuotta, elokuusta 2013 elokuuhun 2015. Lisäksi opiskelen Harvard University School of Medicinessä vuoden kestoisessa Global Clinical Scholars Research Training -koulutuksessa. Sen tavoitteena on antaa vahva teoriapohja korkealaatuisen kliinisen tutkimuksen suorittamiseen sekä tutkimusryhmän johtamiseen.
Ehkä tärkein post doc -kauden aikana oppimani asia on se, että olen ymmärtänyt, kuinka hyvää ja korkealaatuista tutkimusta Suomessa tehdään. Meillä ei ole mitään hävettävää muihin maihin verrattuna. Yhdysvalloissa opitaan jo lapsena luottamaan itseensä ja tuomaan oma mielipide vahvasti esille. Kun rinnakkain on vaatimaton ja hiljainen suomalainen sekä itseluottamusta hehkuva amerikkalainen, niin valitettavasti me suomalaiset jäämme helposti jalkoihin. Tästä kokemuksesta on ollut paljon hyötyä ammatillisesti. Olen oppinut ”myymään” osaamistani sekä luottamaan siihen, että hyvää tulee, kun yrittää tarpeeksi. Käytännön puolella olen myös oppinut paljon. Taustani on kliinisessä tutkimuksessa, mutta Bostonissa olen työskennellyt laboratoriossa. Olen oppinut tunnistamaan eri bakteerilajeja, eristämään DNA:ta sekä analysoimaan koko genomin sekvensoinnista saatavaa monimutkaista dataa. Näistä taidoista on minulle hyötyä myös Suomeen paluun jälkeen.
Minulle on myönnetty Suomen Lääketieteen Säätiön palaavan tutkijan apuraha sekä Suomen Kulttuurirahaston apuraha, joiden turvin voin jatkaa post doc -kauteni aikana aloittamaani yhteistyötä Bostonissa olevien tutkijoiden kanssa kotimaasta käsin.
Suosittelen ehdottomasti lähtemistä post doc -tutkijaksi ulkomaille. Vaikka muuttoon liittyy paljon työtä ja käytännön järjestelyjä, on ulkomailla työskentely kuitenkin hieno kokemus. Välillä on hyvä katsoa maailmaa hieman erilaisesta perspektiivistä. Tästä kokemuksesta on ollut hyötyä koko perheellemme. Mikä parasta, huomaan arvostavani monia asioita kotimaassani paljon enemmän kuin aikaisemmin.”